Neurokirjon oikeuksien esitaistelu

30.5.2021

1800-luvun lopulla Suomessa ei naisilla ollut äänioikeutta. Vuonna 1906 Suomi oli ensimmäinen maa Euroopassa (kolmas koko maailmassa), joka myönsi naisille äänioikeuden. Suomen suuriruhtinaan vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys olikin aikakautensa radikaaleinta koko maailmassa.

1800-luvun lopulla Suomessa ei myöskään vielä yleisesti tunnustettu kehitysvammaisuutta. Puhuttiin tylsämielisistä. Kehitysvammalaki tuli lopulta voimaan 1970-luvulla. Kehitysvammalaki takaa kehitysvammaiselle yhdenvertaiset ihmisoikeudet, ja heidän oikeuksiaan myös valvotaan yhteiskunnassamme. Kehitysvammaisia on Suomessa noin 50 000. Vuonna 2016 Suomi myös ratifioi YK:n vammaissopimuksen.

Tylsämielisten Seilin saari

Tunnen erään autismikirjon henkilön, Asperger-aikuisen, jonka isoäidin äidinäiti lähetettiin Seilin saarelle tylsämielisenä, ja aikalaistensa mielestä varmastikin myös hulluna. Seilin saarella tämä nainen aikoinaan 1930-luvulla myös kuoli. Saattoipa olla, että kyse tällä esiäidilläkin oli Aspergerista, jonka vahva perinnöllisyys nykytietämyksellä jo tiedetään.

Suomessa on noin 55 000 autismikirjolla olevaa henkilöä. Autismiin liittyy vahvasti myös muita neurokirjon häiriöitä, kuten aktiivisuuden- ja tarkkaavuuden häiriöt Adhd ja Add. Aktiivisuuden- ja tarkkaavuuden häiriöitä esiintyy vähintään 2,5–3,4 prosentilla väestöstä, ja monien arvioiden mukaan jopa yli 5 prosentilla, Suomessa siis vähimmilläänkin yli 200 000 henkilöllä. Vasta 1990-luvulta lähtien näitä on Suomessa alettu diagnosoimaan, kun siihen asti puhuttuun aivovaurioista (MBD= Minimal brain dysfunction).

Asennemuutoksen vaikeus

Mikään merkittävä muutos yhteiskunnassa ja / tai yhdenvertaisissa ihmisoikeuksissa ei ole tullut helpolla, ja “esitaistelijoita” on tarvittu aina. Heitä tarvitaan yhä.

1800-1900 -lukujen taitteessa elänyt brittiläinen Emmeline Pankhurst (1958-1928) oli meille kaikille naisille esitaistelija äänioikeuden osalta. Häntä pidettiin “lähes hulluna” kun kuvitteli moisia oikeuksia naisille annettavan. Hän oli myös vankilassa useita kertoja. Suomi myönsi naisten äänioikeuden 1906, ja briteissä äänioikeus naisille myönnettiin vasta Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1918, silloinkin vain yli 30-vuotiaille.

Neurokirjon oikeuksien esitaistelijat?

Voisimmeko ajatella, että koronakaudella 2020-2021 me neurokirjon lasten oikeuksista älämölöä pitävät äidit ja aktiivit voisimme rinnastaa itsemme kanssasisareemme Emmelineen? Myös meidät moni aikalainen leimaa varsin hankaliksi ihmisiksi, kun taistelemme lastemme oikeuksista palvelujärjestelmässä, joka nykyisellään syrjäyttää neurologisesti erilaisia henkilöitä.

Me voimme jokainen osaltamme varmistaa neurokirjolla olevan lapsen yhdenvertaisuutta ja oikeuksia, joita tällä hetkellä yhteiskunnassa poljetaan. Neurokirjon lapsia ja nuoria suljetaan pois kouluista ja sijoitetaan laitoksiin. Ei sentään Seilin saarelle enää. Me voimme edistää palvelujen saatavuutta ja inkluusion alkuperäistä tavoitetta uskaltamalla kertoa tarinoitamme ja valittamalla lainvastaisista päätöksistä. Ehkäpä jonain päivänä näiden lasten oikeudet taataan lailla, kuten naisten äänioikeus ja kehitysvammaisten oikeudet taattiin.

Meidän kaikkien kannattaa äänestää kuntavaaleissa sellaista ehdokasta, joka aidosti ymmärtää jokaisen yksilön yhdenvertaisuuden, tasavertaisen oikeuden koulunkäyntiin ja alkuperäisen idean inkluusion takana.

#kuntavaalit2021 #yhdenvertaisuus #oikeusoppia #oikeusTukeen #neurodiversiteetti #näenepsy

Kristiina Kantola

Neurospectrum Oy

Vastaa