Poislähettämisen kulttuuri

29.5.2021

Missä teidän mielestänne sijaitsee Poislähettämisen Kulttuuri?

Kun itse olin yläasteikäinen, koulussa oli kolme tasoryhmää. Oli tavanomaista välitunti-suunsoittoa, kaikki menivät välitunnilta kuka mihinkin ryhmään, eikä sitä sen kummemmin pohdittu, saati ketään pilkattu tasoryhmän takia. Ehkä ruutuhousujen, liian kireiden farkkujen, tai letitettyjen hiuksien (minua kiusattiin kaikista noista). Mutta en muista, että tasoryhmien vuoksi olisi kukaan koskaan ketään pilkannut. EI koskaan. Joku oli toisessa ryhmässä enkussa, toinen matematiikassa. Ja lisäksi oli pienryhmiä. Kaikki ovat oman paikkansa yhteiskunnasta löytäneet.

Nyt meillä on inkluusio. Kasapäin koulupudokkuutta. Pahoinvoivia nuoria. Uupuvia opettajia.

Ja – se kuuluisa Poislähettämien Kulttuuri.

Edunvalvonnan kautta tuttavapiirissä on kymmeniä ja taas kymmeniä perheitä, joiden lapset ovat joutuneet koulusta tuonne Poislähettämisen Kulttuuriin, kun kunnat eivät järjestä riittäviä tukitoimia, vaikka perusopetuslaki jotain ihan muuta sanoo. Suomessa on oppivelvollisuus, vaan ei ilmeisesti oppimisen oikeutta?

Missä tämä Poislähettämisen Kulttuuri sijaitsee? Kertokaa!

Minä tiedän, että se sijaitsee esim. eläkkeelle kirjatuissa 18-vuotiaissa, laitoksessa asuvissa 3-kymppisissä, jotka eivät koskaan saaneet tukea kouluun, huoneeseensa lukkiutuneissa teini-ikäisissä, Niuvanniemessä, Vaalijalassa ja Vilppulan avovankilassa. Kaikille näille yhteistä on se, että lähikouluun ei ole saanut riittävää tukea.

Missä muualla sijaitsee Poislähettämisen Kulttuuri?

Kristiina Kantola, Neurospectrum Oy

Vastaa