Tarinamme

Tahdomme:

  • lisätä tietoisuutta ja edistää neurokirjolaisten elämänpiiriin kuuluvien läheisten ja ammattilaisten voimaantumista.
  • muuttaa toimintatapoja palvelurakenteiden toimintatapoja niin, että neurokirjolaisten toimintakykyoikeudet toteutuvat samalla tavalla kuin kuurojen, näkövammaisten ja liikuntavammaisten oikeudet toteutuvat tällä hetkellä.
  • vaikuttaa siihen, että tukeen käytettävät rahat kohdistetaan neurokirjon piirteistö huomioiden. tehokkaasti ja oikea-aikaisesti.
  • keskittyä neurokirjon lasten ja nuorten perheiden tukemiseen sekä heidän kanssaan työskentelevien kouluttamiseen.

Missiomme

Yhteiskunnallinen muutos –  kohtaaminen kerrallaan.

Visiomme

Johdamme kehitystä kehittämishaluisten  yhteistyökumppaneittemme rinnalla.

Arvot

  • Yksilöllisyys – onnistumistarinat rakentuvat yksilöllisten ratkaisujen varaan
  • Yhteisöllisyys – yksilölliset ratkaisut tarvitsevat yhteisöjen tuen
  • Yhteiskehittäjyys – kestävät ratkaisut rakentuvat moninäkökulmaisuuden varaan.
  • Taloudellisuus – varhainen tuki on paras investointi.

Strategia

Uusin silmin, yhdessä

  • Tuomme yhteen asiakkaita, ammattilaisia ja päättäjiä – menestys rakentuu yhteiskehittämisen periaatteille: One goal – many viewpoints – tapahtumat.
  • Kehitämme palauteluuppeja. Rohkaisemme toisiamme kasvamaan yhdessä tietoa ja ymmärrystä jakamalla. One goal – many viewpoints -palautejärjestelmän kehittäminen.
  • Sovellamme koulutuksissamme ja kehittämistyössä ydintaitovalmennuksen resilienssiä vaalivia ja kasvattavia periaatteita ja One goal, many viewpoints- yhteiskehittämisen menetelmää.

Työmme taustaa

Adhd, autismikirjo, aspergerin oireyhtymä, tourette, ocd sekä niiden päällekkäisyys ja samanaikaisuus koskettavat suoraan tai välillisesti lähes kaikkia suomalaisia, sekä satoja miljoonia ihmisiä globaalisti. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että näiden yleisyys ylittää kansantaudin rajat. Palvelut eivät kuitenkaan ole vastaavalla tasolla.

Näkymättömän inhimillisen kärsimyksen lisäksi olemattomat tai väärin suunnatut palvelut sekä heikosti tehoavat toimintatavat aiheuttavat vuosittain valtavat kustannukset kunnille ja valtiolle. Peruspalveluista valuu lapsia ja nuoria psykiatriseen erityissairaanhoidon piiriin, ja lopulta lastensuojelun asiakkuuteen, minne he eivät peruslähtökohdiltaan kuulu. Näissä palveluissa neurokirjon problematiikkaan liittyvä osaaminen on varsin kirjavaa, jopa olematonta.

Vuonna 2019 lastensuojelun kustannukset maamme kuudessa suurimmassa kaupungissa olivat yli 400 miljoonaa euroa, joista 318,5 miljoonaa koostui kodin ulkopuolisista sijoituksista. Esimerkikisi Tampereella kulut olivat yli 51 miljoonaa euroa, joista 37,7 miljoonaa kului kodin ulkopuolisiin sijoituksiin. Niihin ei ole laskettu muiden perheenjäsenten syrjäytymiseen liittyviä kustannuksia. Summat vastaavat suunnilleen lukio-opetukseen kuluvia summia. Vantaan SIB-mallien valmisteluvaiheen kartoituksissa todetiin peräti 68 %:lla sijoitetulla lapsella olevan neurokirjon problematiikkaa. Autisimikirjon kohdalla sijoitettavaksi joutumisen riskin tiedetään olevan kolminkertainen normaaliväestöön verrattuna.

Rahat voitaisiin investoida myös järkevämmin ja vähemmän traumatisoivilla tavoilla. Lastensuojelun sijoitus on kallis toimenpide suhteessa sen vaikuttavuuteen. Inhimillisesti ja kansantaloudellisesti kannattavampaa on tunnistaa ja luoda neurokirjon perheitä varhaisessa vaiheessa tukevia palvelurakenteita. Kyse on myös ihmisoikeuksista, yhdenvertaisuudesta sekä lakisääteiseen esteettömyysvaateeseen vastaamisesta.

Arjen ennustettavuus, selkeys ja samankaltaisina toistuvat toimintatavat luovat neurokirjon ihmisille turvaa ja kannattelevat myös vaikeissa tilanteissa. Juuri tästä syystä olisi tärkeä tukea esimerkiksi autismikirjolaisen selviytymistä ensisijaisesti niissä ympäristössä missä hän kasvaa, opiskelee ja myöhemmin aikuisena työskentelee sekä luoda palvelut ja tuki hänen arkeensa sopivassa muodossa.